Kuvaus
Metanolin valmistus on tunnettu kauan eikä ensimmäisten valmistusmenetelmien alkuperää tarkkaan tiedetä. Metanolia voidaan valmistaa useilla eri menetelmillä kuten maakaasusta syntetisoimalla, mutta helpointa on antaa vedyn reagoida hiilimonoksidin (häkä) kanssa, vesikaasusta hydraamalla. Reaktio tapahtuu tällöin seuraavasti:
- CO + 2 H2 → CH3OH.
[1] Reaktiota voidaan kiihdyttää katalyyteillä, kuten kupari-, sinkki tai kromioksideilla.[1] Myös lyijyn ja talliumin käytöstä katalyytteinä on saatu rohkaisevia tuloksia.[2] Myös auringonvaloa voidaan käyttää tuotannossa tarvittavan vedyn valmistuksen energialähteenä.[3][4] Metanolin valmistus maakaasusta on edullista, sillä kaasu on valmiiksi puhdasta ja muunnoksen hyötysuhde on tyypillisesti korkea, noin 60–70 %, mutta yli 80 % hyötysuhteeseenkin on päästy.[5] Jos huomioidaan valmistusprosessin hukkalämmön hyödyntäminen sähköntuotantoon, yli 90 % hyötysuhteeseen voidaan päästä.[6]
Metanolia syntyy myös puun kuivatislauksessa, minkä vuoksi siitä käytetään myös nimitystä puusprii.[7]. Sen valmistus puusta tai muusta biomassasta onnistuukin vain hiukan huonommalla hyötysuhteella kuin vedystä ja hiilimonoksidista.[8]Tällöin muunnoksen hyötysuhde jää noin 42–66 %:iin.[9][10]
Ilmakehän hiilitasapaino ei häiriinny, jos metanolin massatuotannossa tarvittavan hiilimonoksidin tuotantoon käytetään energiakasveja esimerkiksi puuhakkeen tai vaikkapa jätepaperin muodossa. Vaikka niiden sijaan hiilimonoksidin tuottamiseen käytettäisiinkin kivihiilivaroja tai öljyä, olisi kasvihuonekaasupäästöjen vähennys dramaattinen verrattuna perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Puusta valmistetun metanolin EROEI on noin 5,5.
Kuvaus:
Metanoli on yksinkertaisin yksivetyinen alkoholi, väritön myrkyllinen neste, epäpuhtaus. Tämä on ensimmäinen, yksinkertaisin yksiarvoisten alkoholien homologisen sarjan edustaja. Tärkeimmät kuluttajat ovat formaldehydin, hartsien ja muiden siihen perustuvien tuotteiden valmistajat. Metanolin tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvä vesiliukoisuus ja matala jäätymispiste. Metanoli sekoittuu missä tahansa suhteessa veteen ja useimpiin orgaanisiin liuottimiin. Kuten etyylialkoholi, se on vahva liuotin.
Käyttö ja käyttö:
• öljynjalostusteollisuudessa metanolia käytetään liuottimena bensiinin puhdistamiseen merkaptaaneista sekä tolueenin vapauttamiseksi;
• kaasuteollisuudessa – reagenssina taistelussa hydraattien muodostumista vastaan ja osittain reagenssina maakaasun kuivaamiseksi, kaasuputkissa muodostuvien hydraattien estäjänä;
• korkean oktaaniluvun polttoaineen lisäaineena, joka lisää moottorin tehoa ja vähentää samalla pakokaasujen määrää voimakkaasti;
• proteiinin (proteiini-vitamiinikonsentraatti) synteesiin;
• dimetyylitereftalaatin, torjunta-aineiden, kasvinsuojelukemikaalien tuotannossa, etikka- ja muurahaishappojen tuottamiseksi (viimeksi mainittua käytetään lateksin hyytymiseen, nahan parkitusaineena, elintarvikkeiden säilöntäaineena ja rehujen silittämiseen).
• 3/4 tuotetusta metanolista kulutetaan kemianteollisuudessa formaliinin, urotropiinin, etikkahapon ja metylointituotteiden tuotantoon;
• petrokemian teollisuudessa tärkeimmät kuluttajat ovat isopreenin ja tertiäärisen metyylibutyylieetterin tuotanto.
• Tärkeä metanolin kulutuksen alue on viime aikoina ollut biodieselpolttoaineiden tuotanto, joka saadaan rapesteröimällä rypsiöljy CH3OH: lla.
Fyysiset ominaisuudet
Muodostaa räjähtäviä seoksia ilman kanssa tilavuuspitoisuuksina 6,98 – 35,5% (leimahduspiste 8 ° C).
Tiheys – 0,7918 g / cm3
Sulamispiste -97,9 ⁰C
Kiehumispiste +94,5 ⁰C
